Tämä sivu on päivitetty 15.01.19
| Oskari Kosola |  In English |
Heipä hei! Mukavaa, että tulit pistäytymään sivuillani. Olen laatinut ne antaakseni muillekin vinkkejä niihin hauskoihin ja antoisiin harrastuksiin, joihin tätä nykyä aikani käytän, kun työelämä on jäänyt taakse eikä kesälomiakaan enää ole. Aikaa riittää siis laulamiseen
-viihdekuorossa ja
Hämeenlinnan Mieskuoron Senioreissa. Mielenkiintoisen lisän musiikkiharrastukseen antaa omien sävellysten, sovitusten ja sanoitusten laatiminen kuoroilleni ja vähän
muillekin. Kuorolauluun liittyvää asiaa ja linkkejä löydät
Sulasolin ja
Viihdekuoroliiton sivuilta.
Kesäaika, jolloin kuorot viettävät siestaa, kului aikaisemmin pääasiassa purjelennon merkeissä. Kun kumpiaiset alkoivat kukkia
taivaalla, ponkaisin Räyskälästä tai Pudasjärveltä taivaalle Lentokerho Ikaroksen PIK-20E-moottoripurjekoneella, joka kantoi kilpailutunnuksensa IK mukaan lempinimeä Ilmari Kianto. Sen siivet ovat vuosien kuluessa kantaneet minut kolmeen
Suomen mestaruuteen ja kuuteentoista Suomen ennätykseen. Muitten koneiden ohjaamosta olen kuunnellut siipien suhinaa
Australian
Waikeriessa,
Havaijilla Oahun rannoilla, Kalliovuorten liepeillä
Colorado Springs'issä ja Lingenissä Saksassa.
Eksoottisin kotimaan lentopaikoista oli Kaamasen vanha sotakenttä, jonne lensin Rovaniemeltä juhannussunnuntaina 1987.
Kultamerkistäni puuttuu vain korkeustimantti, jota kävin taannoin yrittämässä sitä
Kebnekaisen aaltolentoleirillä Pohjois-Ruotsissa. Ensikertalaista ei kuitenkaan
onnistanut, mutta sain toki ihailla jylhiä maisemia 5300 metrin korkeudesta. Jos purjelento tai muu ilmailu kiinnostaa sinua, niin Suomen Ilmailuliitosta saat tietoa siitä, miten päästä alkuun.
Elämänkumppaninani on jo lähes 60 vuotta sinnitellyt Hilu, alunperin Hilkka Kallentytär Kantola Kuivaniemestä, seuraten
retkilläni niinkin kauas kuin Irakiin ja Arabiemiraatteihin, työskennellessäni niissä
Nokian ja IVOn (nykyisen
Fortumin) vientiprojekteissa. Antoisaa aikaa Lähi-Idän arabikulttuurissa kesti
yhteensä peräti 10 vuotta. Salaamu aleikum ja marhaba vain kaikille kohtalotovereille. Irakin kävijät muuten kokoontuivat
11.8.2000 Hämeenlinnaan ja 8.9.2012 Nokialle muistelemaan menneitä. Tapahtumille on tehty oma
kotisivukin.
Arabien vahvoihin puoliin ei kuulu länsimaisten nimien oikeinkirjoitus. Terveiset kuitenkin sinne
Loiste Energian Kuhmon aluetoimistoon ja muillekin koko
firmaan, jossa sain osallistua Kainuun uudissähköistyksen loppukiriin vuosina 1968-81. Yhtiö kantoi vielä tuolloin runollisempaa
nimeä Kainuun Valo.
Noina vuosina kului paljon aikaa myös pistooliradoilla. Harrastus huipentui Presidentinkilpailun vapaapistoolin voittoon Haminassa 1971. Kertoessani eräälle matrikkelitoimittajalle harrastavani mieskuorolaulua ja
ammuntaa, niin tämä katsoi pitkään ja tuumasi sitten: "Eikös se ole melkein sama asia?" Jos pauke ja ruudinsavu
viehättää, niin Suomen Ampujainliitosta löytyy asiasta tietoa. Rata-ammunta on nyttemmin vaihtunut hirvipassissa seisomiseen Lapin syksyisissä ruskamaisemissa, jonne veri vetää kesäisin myös tammukoita ja harreja narraamaan.
Perhe on vuosien mittaan karttunut kahdella pojalla. Aarne ja Ilkka ovat jo aikoja sitten lentäneet pesästä ja perustaneet oman kodin.
Ilkan perheeseen syntyi ensimmäinen pojanpoika Joel 1992 ja toinen, Juho, 1998. Ensimmäinen pojantyttäremme Katariina syntyi heille 2001.
Kun suvun vanhimmaksi pääseminen alkaa uhkaavasti lähestyä, niin sukututkimus on viime aikoina noussut harrastusten joukkoon. Esivanhempien vaiheisiin perehtyminen on yllättävän kiintoisaa, ja Nuijasotakin saa aivan uutta merkitystä, kun esivanhempien joukosta löytyy Jaakko Ilkka. Hän kuuluu Peltoniemen sukuun, jonka varhaisin tunnettu esi-isä on Lauri Laurinpoika Peltoniemi, Ilmajoella 1400-luvulla elänyt talonpoika. Sukutietoja saa tänään myös Internetistä Suomen Sukututkimusseuran sivuilta.
Kotikaupunkini Hämeenlinna
Sivun ylläpitäjä: Oskari Kosola, email oskari.kosola
aina.net
